Viikinkien olosuhteet: Katseet Kartanon kentälle!

Viime lauantain Suomen Cupin ottelu Kartanon kentällä herätti taas mieleeni vahvasti ajatukset Viikinkien olosuhteista. Toki itseäni eniten kiinnostavat joukkueen urheilulliset edesottamukset, mutta suurta yleisöä kiinnostavat modernit puitteet, ja paremmat puitteet voivat myös auttaa rakentamaan parempiin suorituksiin yltävän joukkueen. Isoin este ja ongelma olojen kohentamiseksi ovat luonnollisesti rahan puute sekä se, että seura ei itse omista mitään suorituspaikkoja. Mutta pohdiskelu ei sentään maksa kuin vähän aikaa ja vaivaa, joten aloitetaan sillä.

Vaikka edustusjoukkue pelaisi jatkossakin Ykkösessä, joka tapauksessa on selvää, että nykyiset puitteet ovat kertakaikkisen takapajuiset. Ykkösessä oletettavasti melko pian tulevat voimaan nyt vain teoreettiset lisenssisäädökset olosuhteista, ja seurat, jotka eivät ehtoja täytä, eivät saa pelata sarjassa. Jotakin siis pitäisi tehdä. Nähdäkseni jotakin on myös tehtävissä, jos ja kun vain aletaan eri tahoilla tehdä hartiavoimin töitä. Ensin tarvitaan ideat ja visiot, sitten niiden realistinen toteutusmalli, sitten rahoituksen hankinta ja lopuksi itse rakentaminen.

Uskon, että Heteniityllä toiminta ei voi päästä juuri lainkaan eteenpäin. Se nähdään jo pelkän pelialustan ongelmissa. Erilaista kulutusta on liikaa, kun myös yleisurheilu vaatii veronsa. Yleisurheilun tarpeiden takia tekonurmesta on turha edes haaveilla, vaikka tulevaisuudessa luonnonnurmet auttamatta häipyvät Suomen kahdelta ylimmältä sarjatasolta. Juoksuratojen olemassaolo on myös ikävä asia jalkapallokatsomon kannalta. Nostalgiasta huolimatta Montulle pitää sanoa hyvästit.

Mikä siis on ratkaisu? Katseet pitää kääntää suoraa päätä ja heti Kartanon kentälle ja sen ympärille. Sarjaottelut tulee viedä sinne niin pian kuin mahdollista. Pitää asettaa tavoitteeksi, että jo kausi 2011 viedään läpi siellä kokonaan.

Alue on neitseellinen, ja sen ansiosta mitään esteitä rakentamiselle ei ole. Alue on valmiiksi kaavoitettu liikuntarakentamiselle, erityisesti jalkapallolle, mutta toki kaavaa pitäisi tarkistaa. Pysäköintitilaa on helppo järjestää, ja liikenneyhteydet Vuotien kautta ovat erinomaiset. Kentän tekonurmi on kuulemma erinomainen, ja kun alla on lämmitysputket odottamassa lähelle nousevaa jäähallia, alusta on sellaisenaan valmis vaikka liigatasolle.

Isoja rakennustarpeita tietenkin on, eli pukuhuoneet, katsomot ja valaistus. Pukuhuoneet tiettävästi ovat tulossa mainittujen jäähallien yhteyteen, mikä ei ole ihanteellista sarjapelien kannalta, kun pelaajat joutuvat marssimaan kai parisataa metriä ennen kuin pääsevät kentälle. Mutta ensi alkuun tähän ei tarvitse sijoittaa, kunhan vain nuo pukuhuoneet rakennetaan.

Kartanon kentällä voitaisiin ensi vaiheessa tyytyä Tapiolan Urheilupuiston kaltaiseen putkirakenteiseen, katettuun katsomoon. Sillä konstilla saisi helposti ja nopeasti esim. kokonaan katetun 2000-paikkaisen katsomon. Toisaalta kiinteät rakennelmat on kuitenkin jossakin vaiheessa saatava, ja aluksi riittäisi alle 1000 katettua katsomopaikkaa. Esimerkiksi Kajaanin kaupungissa valmistui vain muutama vuosi sitten noin 700 katsojalle riittävä kiinteä, katettu katsomo, joka maksoi alle miljoona euroa.

Käytännön ongelmista vaikeimmin toteutettavissa ovat valaistuspylväät ja riittävän tehokkaat lamput, koska ne kai maksavat yllättävän paljon. Syksyn iltapelit olisivat mahdottomia, ja päivänvaloakin riittää lokakuussa rajallisesti. Oletettavasti jonkinlaiset valot ovat jo tulossakin Kartanon kentälle. Voi vain toivoa, että kaapelointi on sellainen, joka mahdollistaa suuremman virran syöttämisen isompiin valotehoihin. Liiga vaatii kai 800 luksia. Heteniityllä kuulemma kaapelit eivät kelpaa, ja siksi sinänsä kai riittäviä valopylväitä ei voida suoraan hyödyntää, vaan edessä olisi kallis uudelleenkaapelointi.

Rahallisesti kustannukset nousevat helposti pariin miljoonaan. Jos alkuun kuitenkin vain vuokrataan katsomorakenteet, ei tarvitse upottaa rahaa mihinkään kiinteään. Mitä nopeammin kuitenkin saadaan pysyviä rakenteita, sitä vähemmän rahaa hukkuu matkan varrella.

Kiinteistöyhtiö rakentamaan

Nähdäkseni seuran itse ei tarvitse käyttää senttiäkään mihinkään. Pitää perustaa (kaupungin kanssa) erillinen kiinteistöyhtiö, joka alkaa pyörittää jalkapallokeskusta. Rakentaminen tapahtuisi yhtiön nimissä, ja yhtiö rahoittaisi urakat kaupungin ainakin osittain takaamalla velalla. Kaikki mahdolliset olosuhdetuet UEFA:n ja Palloliiton kautta pitää anoa. Itse peliareenan kiinteälle katsomolle pitää aikanaan löytää sijoittaja, joka saa sitten nimensä areenalle. Lähialueen isoista yrityksistä tulevat hakematta mieleen näköetäisyydellä olevat Helsingin Energia, Paulig ja Finnlines. Näistä yksikin voisi riittää antamaan hankkeelle ratkaiseva panos ja uskottavuus.

Keskeinen rahoitusidea ja kiinteistöyhtiön kulmakivi olisi pystyttää aivan kentän vierelle jomman kumman sivustan päätyosaan toimistorakennus. Kentän puolen ikkunalliset tilat vuokrattaisiin tai myytäisiin sponsoreina toimiville yrityksille klubitiloiksi. Talo olisi osa perustettavaa kiinteistöyhtiötä. Sen tiloja vuokrattaisiin kaikille kiinnostuneille, ja luonnollisesti seuran omat toimitilat olisivat siellä. Kiinteää katsomoa on sitten kiinni tällaisessa toimistotalossa.

Esimerkkejä tällaisista rahoitus- ja rakentamisratkaisuista löytyy tietääkseni muutamin paikoin Suomesta ehkä eri lajien parista. Piirua paria kehittyneempiä esimerkkejä on muutamissa melko pienissä Ruotsin kaupungeissa.

Tuo toimistotalo vaatisi valitettavasti kaavamuutoksen. Hyvin luonnosteltuna se voisi silti olla läpihuutojuttu, koska hanke olisi vain lisäarvoa kaupungin maaomaisuudelle, ja yhtiö maksaisi kaupungille tontinvuokraa. Kaavavalittajia olisi vaikea keksiä heittämään kapuloita rattaisiin.

Ongelma koko projektin kannalta on, että kaupunki omistaa koko Kartanon alueen maapohjan. Tietääkseni FC Viikingit olisi halunnut ainakin koko kentän varausjärjestelyt kokonaan itselleen, kun kerran rahoitusta järjestyi seuran tarpeiden ansiosta, mutta kaupunki ei siihen suostunut. Iso etu jatkon kannalta olisi, jos em. kiinteistöyhtiö voisi lunastaa maa-alueet itselleen, jolloin se vapautuisi kaupungin kahleesta tekemään tiliä itselleen ja sitä kautta palvelemaan suoraan seuran tarpeita.

Miten tämä hanke saadaan käyntiin? Seuran edustajien on istuttava kaupungin edustajien kanssa pikaisesti palaveriin, ja sovittava, että tällainen hanke voidaan käynnistää ainakin luonnostelumielessä. Konseptille täytyy saada vihreää valoa. Sitten hommaa vetämään voidaan muodostaa eräänlainen vapaaehtoinen talkooryhmä eri alojen ammattilaisista, jotka ovat seuran kontaktipiirissä, kuten junnujen vanhemmissa. Itse olen ammatiltani toimittaja, ja pystyn tukemaan seuraa viestinnässä, jos vain pyydetään. Olennaisinta on saada talkoolaisiin arkkitehti, rakennusalan osaaja tai kaksi ja rahoitusammattilainen.

Kommentti on suljettu.